Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. 
Lue lisää

x

Ensimmäiset matkakuvaukset

Kaukaista Pohjolaa teki ensimmäisenä muualla Euroopassa tunnetuksi ruotsalainen historioitsija ja kartografi sekä Strängnäsin tuomiorovasti Olaus Magnus Gothus. Latinalainen teos Pohjoisten kansojen historia ilmestyi vuonna 1555.

Meri-Lapin aluetta teki tunnetuksi Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, joka vuosina 1736 - 1737 teki retken seudulle Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n päätöksellä. Seurueineen, johon kuului astronomeja ja matemaatikkoja, hän selvitti maapallon litistyneisyyttä kolmiomittauksilla ja todisti näin maapallon olevan navoiltaan litistynyt.

Palatessaan Ranskaan hän kertoi alueen antimista, revontulista ja maisemista sekä ylisti vieraanvaraisuutta. Myöhemmille sukupolville aina meidän aikaamme saakka on matkakirjoista selvinnyt seikkaperäisiä tietoja 1700-luvun elämästä, asumisesta, tavoista ja ihmisistä. Monet matkalaiset ovat suunnanneet kulkunsa Meri-Lappiin näiden teosten innoittamina.

Iisakki Mustaparta – torniolaisten sankari

Vuonna 1751 syntynyt Iisakki Mustaparta oli talonpoika Oravaisensaaresta, Vojakkalan kylästä, muutama kilometri Torniosta pohjoiseen. Hän rakensi talonpoikaiskavereineen kannellisen laivan viedäkseen tervaa Tukholmaan ja tuodakseen paluulasteissa viljaa pohjoiseen.

Mustaparta miehineen julistettiin lainsuojattomiksi, vangittiin ja heitettiin haiseviin vankityrmiin Tukholmassa. Mustaparta ei lannistunut, vaan osoitti tekojensa laillisuuden. Hän päätyi maalaisten oikeuksia puolustavaksi valtiopäivämieheksi Tukholmaan ja sai näin liikanimen Pohjoisen Robin Hood.

Iisakki Mustaparran tarina elää ravintola Mustaparran Päämajassa. Merellinen sisustus on tehty 1700-luvun hengen mukaisesti ja kristallikruunut tuovat ripauksen kuninkaallista loistoa. Tornionlaakson ikiaikaiset herkut tarjoillaan lankulla ja juoman voi nauttia savikolpakosta, kuten Iisakki itse. Tervan, maariantuoksuheinän ja tyrnin historialliset maut ja tuoksut hivelevät aisteja – nautinnollinen ja ikimuistoinen aikamatka!

Tornion vahva historia

Torniojoen suisto on ollut asuttu jo viimeisestä jääkaudesta lähtien. Asutuksen laajentuessa kolmen valtajoen rannoille, löysivät myös eurooppalaiset Pohjolan halutut tuotteet, lohen ja Lapin turkikset, joita vietiin aina Tsaarin hoviin saakka.

Tornion kaupunki oli perustamisensa aikaan Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä 1621 maailman pohjoisin kaupunki. Vuonna 1808 Suomen sodan päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tornion keskusta liitettiin Venäjään, joten ruotsalaiset perustivat Haaparannan kauppalan (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle.

Uiton kultavuodet

Alueen historiaa on värittänyt uitto, joka yleistyi 1890-luvulla. Uiton avulla tuotiin Lapin metsien puutavara jokia pitkin Kemin ja Tornion sahoille. Savottatöihin ja uittoon saapui työväkeä Lappiin ympäri Suomea.

Työt savotoilla tehtiin talviaikaan marraskuulta maaliskuulle. Kevättulvien käynnistyttyä tukit uitettiin Kemi- ja Torniojokia pitkin yhteensä yli 7000 kilometriä pitkissä uittoväylissä. Uitto päättyi vuonna 1991 ja alueella on jäljellä siihen liittyviä rakennuksia sekä muistomerkki.

Terästä ja paperia

Pohjois-Suomen ensimmäinen paperitehdas Kemi Oy perustettiin 1893 ja seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Toinen paperitehdas Veitsiluoto Oy perustettiin 1932. Tehtaat tunnetaan nykyään nimillä Metsä Group Oyj ja Stora Enso Oyj.

Tornion 1960-luvulla rakennettu ferrokromitehdas ja sen kromikaivos Kemissä jalostavat ruostumatonta terästä. Tehdas tunnetaan nykyisin nimellä Outokumpu Chrome Oyj.

Lapin luonnonvaroista kehittynyt teollisuus ja monipuolinen kulttuurihistoria ovat Meri-Lapin vaurauden perusta.

IMG 3735